Bjarne Grönholm matkalla kohti uusia haasteita

Bjarne Grönholm matkalla kohti uusia haasteita

Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskuksen pitkäaikaisimman työntekijän, Bjarne Grönholmin, yli 20 vuotta kestänyt ura päättyy perjantaina 27. lokakuuta hänen siirtyessä kohti uusia haasteita. Uusi työpaikka sijaitsee Opson toimistosta ihan kiven heiton päässä Reim isännöinnissä. Bjarne pääsee sitten ensimmäiseksi itse koulunpenkille suorittamaan isännöitsijän ammattitutkintoa.

Ennen Opsoon tuloa, Bjarne työskenteli ÖNY:ssä eli nykyisessä Inveonissa rakennuspuolella opettajana. ÖNYssä hän aloitti heti rakennusmestariksi valmistumisen jälkeen. ”Silloin ajattelin, että jossain vaiheessa haen ns. oikeisiin töihin rakennusmestariksi, mutta nuorten kanssa oli mukava tehdä hommia ja erilaisia projekteja. Siinä vierähti 6 vuotta.” 1990-luvun alkupuolen lama oli varsinkin rakennuspuolella hyvin voimakas, joten työpaikkoja ei ollut paljon. Oma yritys olisi ollut yksi vaihtoehto, mutta siinä oli suuri riskinsä. Perheenlisäystä oli tulossa ja tarkoituksena oli rakentaa oma talo. Silloinen koulutustarkastaja Per-Olof Englund toi opettajahuoneen ilmoitustaululle lapun, jossa haettiin oppisopimustoimistolle työntekijää. Bjarnen kollega vielä kannusti hakemaan kyseistä työtä sanomalla, että siinä olisi hyvä homma. Opetustyöt olivat aina vuoden määräaikaisuuksia, joten vakituinen työsuhdekin houkutteli. Bjarne haki työtä ja sai sen. Työura oppisopimustoimistolla alkoi huhtikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1997.

Oppisopimustoimisto (nimi muuttui 2000-luvun vaihteessa oppisopimuskeskukseksi) sijaitsi Perämiehentiellä Porvoon ammattioppilaitoksen eli nykyisen Amiston tiloissa. Toimistossa oli aluksi työntekijöinä vain Per-Olof Englund ja Bjarne sekä sihteeri, joka oli puoli päivää oppisopimustoimistossa ja puoli päivää Amistolla. Töitä oli paljon, koska näyttötutkinnot olivat tulleet vasta vuonna 1994. Aluksi oli hyvin paljon haasteita siinä, että näyttötutkintotilaisuudet saatiin järjestettyä toimiviksi. Itse oppisopimuskoulutus on hyvin vanha koulutusmuoto, sillä oppisopimuskoulutusta on järjestetty jo 1920-luvulta saakka. Bjarnen 20 vuoden uran aikana on oppisopimuskoulutuksessa ollut paljon kehitystä ja laajentumista koko ajan. Tutkinnot ovat uudistuneet ja laajentuneet. ”Tämä on ollut todella mielenkiintoista työtä. Voin ihan rehellisesti sanoa, että oli elämäni vaikein päätös siirtyä toiselle alalle. Mutta ei sitä tiedä muusta, jos ei kokeile. Prosessi on ollut minulla sellainen viiden vuoden ajatus, että jossain vaiheessa haen toista työtä. Ehkä jonain päivänä palaan takaisin koulutusalalle ja silloin tuntuu hyvälle, että on kokeillut jotain muutakin.”

Sujuvaa yhteistyötä asiakkaiden kanssa

Bjarnen mielestä parasta työssä on yhteistyö asiakkaiden kanssa. On ollut todella mahtavaa, kun oppisopimuskoulutus on ollut onnistunut. Varsinkin, jos oppisopimus on ollut rekrytoiva eli yritys on saanut uusia työntekijöitä, ja suunnitelmat sekä yhteistyö ovat kaikin puolin toteutuneet suunnitellun mukaisesti. ”Lopputulos on hyvä, kun tutkinnon suorittajat saavat ammattitaidon ja kehittyvät oppisopimuksen myötä. Työpaikka saa ammattitaitoista henkilöstöä ja monta kertaa on kiva kuulla, että työpaikkaohjaajatkin oppivat, kun tulee uusi työntekijä.” Vastaavasti haastavaa työssä on ollut silloin, kun kaikki osapuolet eivät sitoudu riittävästi oppisopimuskoulutukseen. Esimerkiksi työnantaja ei järjestä opiskelijalle tarpeeksi kattavasti työssä oppimista tai opiskelija ei osallistu koulutuspäiville. Joskus voi koko oppisopimus purkautua. ”Olen aina halunnut tavata opiskelijan ennen lopullista lopetuspäätöstä. Välillä ei mikään auta, mutta on myös niitä tapauksia, joissa asiat ovat ratkenneet, kun kaikki osapuolet on saatu saman pöydän ääreen. Vähän aikaa sitten oli juuri vastaavanlainen tapaus. Tiesin, että opiskelija pystyy tutkinnon suorittamaan, mutta hän ilmeisesti jännitti niin paljon tutkintotilaisuuksia, ettei halunnut jatkaa. Sanoin, että otetaan tutkinnon osa kerrallaan ja katsotaan, miten menee. Kävimme myös läpi mahdolliset ohjaus- ja tukitoimet. Hän lopulta suoritti tutkinnon hyvillä arvosanoilla, jolloin suorituksesta tuli kaikille osapuolille hyvä mieli ja päättäjäisiä juhlittiin oikein kunnan toimesta.”

Ohjaus ja hyvät suhteet avainasemassa

Bjarne toivoo, että opettajalla ja kouluttajalla olisi resursseja käydä myös opiskelijan työpaikalla ja keskustella opiskelijan ja yrityksen edustajien kanssa henkilökohtaisesti. Ryhmäkeskusteluissa kaikki asiat eivät välttämättä tule esille. ”Välillä ei vain ole mahdollisuuksia käydä kauempana olevien opiskelijoiden luona montaa kertaa, koska siihen menisi niin paljon aikaa. Työpaikalla käynnit ovat kuitenkin aina mielenkiintoisia.”

Hyvä suhde asiakkaaseen ja kumppanuuden luominen ovat tärkeitä Bjarnen mielestä: ”Aina pitää lähteä ihan 100- prosenttisesti mukaan ja miettiä eri vaihtoehdot läpi. Se ei aina tarkoita sitä, että syntyy oppisopimus, mutta voidaan kuitenkin luoda hyvä kumppanuus. Kyseessä voi olla joku pienempi yritys, jossa ei onnistu koko tutkinnon suorittaminen, jolloin kyseeseen voi tulla joku muu ammatillisen koulutuksen palvelu. Tässä työssä täytyy olla aidosti kiinnostunut ja reagoida kyselyihin nopeasti. Silloin saadaan suunnitelmat ja keskustelut eteenpäin. On tärkeää ylläpitää kontakteja, olla yhteydessä ja hoitaa työt niin hyvin kuin se vain on mahdollista. Minulla on paljon vakioasiakkaita, joiden kanssa on vuosien varrella ollut erilaisia yhteistöitä. He ovat huomanneet, että oppisopimus on hyvä tapa kouluttaa henkilökuntaa. Se on minusta hienoa.”

Tulevasta ammatillisen koulutuksen reformista Bjarne näkee hyviä asioita, kunhan ne saadaan toteutettua käytännössä. ”Paljon on haasteita, mutta uskon, että niihin löytyy myös ratkaisut. Rahoitus tuottaa myös haasteita eli miten rahat sitten riittävät. Se on tällainen ikuisuuskysymys. Toivottavasti asiat muuttuvat paremmiksi ja joustavammiksi. Ne asiat muutetaan, mitä pitää muuttaa, mutta ei kaikkea. Toivottavasti toimivat asiat pysyvät. Edelleen uskon, että hyvällä yhteistyöllä se onnistuu.”

Opson ilmapiiri ja työkaverit saivat kehuja: ”Meillä on ollut hyvä yhteistyö täällä Opsossa. Ei ole koskaan tarvinnut yksin ajatella, jos minulla on ollut jotain ongelmia. Aina on voinut pyytää apua ja ongelmaa on mietitty yhdessä. Se on iso plussa. Kaikki johtajat, jotka ovat olleet täällä, ovat olleet hyviä. Täällä on hyvät kollegat, joiden kanssa on syntynyt hyvä luottamussuhde ja asiat toimivat.”

Kysyttäessä, missä Bjarne näkee itsensä 20 vuoden päästä, hän vastasi: ”Toivottavasti olen silloin terveenä ja uskon, että olen edelleen täällä Porvoossa. Millä alalla olen sitten, sitä en vielä tiedä. Töissä kuitenkin aion olla. Minulla on sellainen haave, että perustan kuusikymppisenä oman yrityksen ja hoidan sitä niin kauan kuin jaksan. En ole koskaan ajatellut jäädä eläkkeelle. Jotain toimintaa pitää aina olla.”

 

Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä kiittää Bjarnea näistä vuosista ja toivottaa raikkaita uusia tuulia tulevaisuudessa!