Mihin koulutusta tarvitaan?

Mihin koulutusta tarvitaan?

Tohtoreitakin on työttömänä ja työssä tekemällä oppii. Mihin koulutusta muka enää tarvitaan?

Laadukas ja hyvä peruskoulu ja ammatillisten valmiuksien hankkiminen ei nykymaailmassa ja työelämän jatkuvassa muutoksessa enää riitä. Koulutusta tarvitaan koko työuran ajan oman osaamisen päivittämiseen tai alan vaihtamiseen, jos oman alan näkymät ovat heikot tai itse haluaa kouluttautua toiselle alalle. Omasta kilpailukyvystä ja osaamisesta huolehtiminen on työllistymisen edellytys ja vastuu siitä on ensisijaisesti jokaisella itsellään. Kerran nuoruudessa opiskeltu tutkinto ei enää kanna koko työuran ajan. Opitut tiedot ja taidot vanhenevat kiihtyvällä vauhdilla.

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen arvostus koulumaisen oppimisen rinnalla on onneksi kasvanut koko ajan ja jokaisella on mahdollisuus oppia ja opiskella itselleen ja elämäntilanteeseensa sopivalla tavalla. Suomi on kuitenkin tutkintokeskeinen maa ja pitkänlinjan ammattilaisen tai uudelle uralle siirtyvän on hyvä hankkia tutkintotodistus osoitukseksi omasta osaamisestaan. Esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen kautta tämä onnistuu joustavasti ja kustannustehokkaasti. Työuria pitäisi Suomessa pidentää ja erityisesti parempaa työllisyyttä ja työkykyä ylläpitäviä toimia tarvitaan niin työurien alkuun, keskelle kuin loppuunkin. Tehokkaat ja joustavat koulutusmahdollisuudet ovat tässä avainasemassa.

Mihin yleissivistystä tarvitaan vai tarvitaanko mihinkään?

Ehdottomasti tarvitaan. Hyvät luku-, numero- ja tietotekniikkataidot ovat pohjana opiskelulle, työnteolle ja työllistymiselle sekä yhteiskunnalliselle osallistumiselle. Tutkimusten mukaan Suomessa on jopa 600 000 heikosti lukevaa tai laskevaa 16-65-vuotiasta henkilöä. Meillä on siis suuri määrä työikäisiä ihmisiä, joiden osaaminen ei riitä pitämään heitä mukana työelämän muutoksessa. Perustaitoja voi hyvin oppia myös aikuisiällä, joten aikuiskoulutukseen panostaminen on tärkeää jatkossakin. Nuorten osalta heikot perustaidot ovat yhteydessä työllistymisen haasteisiin tai jatko-opintoihin sijoittumiseen. Tästä näkökulmasta katsottuna on vaikea ymmärtää ammatillisen koulutuksen massiivisia leikkauksia.

Mitä kannattaa opiskella, ettei robotti vie töitä?

Robotisaatio ja digitalisaatio muuttavat jo nyt työelämää ja vaikuttavat myös työpaikkojen määrään ja ammattien sisältöihin. Toisaalta teknologinen kehitys lisää työtä ja entisten tilalle syntyy uusia, ehkä entistäkin laadukkaampia työpaikkoja. Suomen on kilpailukyvyn ja työn tuottavuuden kasvattamisen vuoksi tärkeää pysyä teknologian kehityksen mukana eikä kehitystä kannata jarruttaa. Roboteilla pystytään korvaamaan ennemminkin yksittäisiä työtehtäviä, ei kokonaisia ammatteja. Jos teknologiaa käytetään oikein, se vähentää rutiininomaisia työtehtäviä mutta toisaalta enemmän aikaa ja resursseja vapautuu muihin tehtäviin. Esimerkiksi hoitoalalla aikaa jää enemmän ihmisten kanssa tehtävään välittömään hoitotyöhön. Sellaisia työtehtäviä, joissa tarvitaan mm. hoiva-alan osaamista, ihmisten välistä vuorovaikutusta ja viestintää, ongelmanratkaisua, empaattisuutta sekä suunnittelu- ja tuotekehitystaitoja tarvitaan aina eikä niissä ihmistä voi korvata. Myös koulutuksen, ohjauksen ja kasvatuksen työtehtävissä on pulaa hyvistä osaajista. Yksi tärkeimmistä taidoista työssä on jo nyt hyvä asenne sekä muutoshalukkuus ja –kyvykkyys.  

Kuinka monta ammattia Suomessa on hankittava elämän aikana?

Pitkät, usean vuosikymmenen mittaiset työurat alkavat olla historiaa. Epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntymässä ja monella on samaan aikaan monta eri työtä. Etlan tutkimuksen mukaan jopa kolmannes ammateista on uhan alla seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Osa näistä ammateista tulee katoamaan kokonaan, osa muuttaa muotoaan tai niiden osaamisvaatimukset muuttuvat huomattavasti. Koulutusjärjestelmää uudistetaan jo nyt vastaamaan tulevaisuuden työmarkkinoiden tarpeita. Ammattitaitoa pitää kehittää koko ajan, esimerkiksi suorittamalla tutkinnon osia oman jo olemassa olevan osaamisen lisäksi. Myös siirtymiä eri koulutusasteiden välillä helpotetaan ja oppiminen tapahtuu joustavasti uutta teknologiaa hyödyntäen. Yksi ammatti harvoin enää riittää ja omasta osaamisesta huolehtiminen lisää motivaatiota ja mahdollisuuksia myös työmarkkinoilla.   

Kysymykset on esittänyt Uusimaa-lehti ja juttu julkaistaan Uusimaassa 11.1.17.

Vastannut Hanne Lehtinen, Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskuksen oppisopimusjohtaja

Viimeisimmät julkaisut