Polun rakentaminen oppisopimuskoulutukseen

Polun rakentaminen oppisopimuskoulutukseen

Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän keskeisenä painopisteenä vuonna 2017 on maahanmuuttajille tarjottava koulutus. Alueen yritykset ovat lähteneet innokkaasti mukaan koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen. Esimerkiksi Salinad Oy:n kanssa olemme lähteneet toteuttamaan oppisopimuskoulutukseen valmentavaa koulutusta. 

Porvoolainen rakennusyritys Salinad Oy, Edupoli, sekä Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus ovat kuluvan vuoden aikana rakentaneet yhdessä polkua Salinadissa oleville työntekijöille kohti rakennusalan oppisopimuskoulusta. Yhteistyö sai alkunsa jo kesällä 2016, kun yritykseen tuli oppisopimusopiskelija, joka aloitti opiskelunsa suoraan peruskoulusta. Samalla oppisopimuskeskuksen Pekka Pulkkinen ja yrityksen toimitusjohtaja Gabriel Dragu keskustelivat yrityksen muista mahdollisuuksista oppisopimuskoulutukseen. Keskustelussa tuli esiin, että yrityksellä on työntekijöitä, jotka voisivat suorittaa rakennusalan oppisopimuskoulutuksen, mikäli heidän kielitaitonsa olisi riittävä. Syntyi ajatus lähteä suunnittelemaan ja toteuttamaan oppisopimukseen valmentavaa koulutusta, jossa pyritään parantamaan työntekijöiden suomen kielen taitoa. Kielitaidon kehittämiseen tähtäävään koulutukseen haettiin ja saatiin rahoitusta ELY-keskukselta.

Vuoden 2017 tammikuussa 12 Romaniasta kotoisin olevaa henkilöä aloitti koulutuksen Edupolissa. Opinnot suoritettiin työn ohessa eli opiskelijat työskentelivät täysiaikaisesti koulutuksen ajan, johon kuului etätehtäviä runsaasti, jotka tukivat omatoimista kielenoppimista. Koulutuksen lopussa, toukokuussa 2017 viisi opiskelijaa on siirtymässä syksyllä oppisopimukseen. Koulutuksen kokonaan käyneiden opiskelijoiden ikähaitari on 22–37 vuotta.

Ryhmän aloittaessa opinnot tammikuussa heidän suomen kielen taitonsa oli lähes olematon. Liikkeelle lähdettiin siis aivan alusta; aakkosista, numeroista sekä äänteistä.  Talven ja kevään aikana ryhmäläisillä oli maanantai-iltaisin suomen kielen opetusta Virpi Söyringin johdolla. Kerran kuukaudessa, lauantaisin, oli mukana myös rakennusalan kouluttaja, koulutuksen alussa Mikko Myller ja lopussa Jari Harjuhaahto. Viikoittain osallistujilla oli etätehtäviä suoritettavana työn ohella. Kuukausien aikana opeteltiin suomeksi huoneita, adjektiiveja, materiaalien nimiä, rakennusalan verbejä ja työkaluja, työturvallisuuden sanastoa sekä henkilötietojen kertomista ja lomakkeen täyttämistä. Yhdellä kerralla Pulkkinen oli mukana kertomassa oppisopimuskoulutuksesta Dragun tulkatessa infoa romaniaksi ryhmäläisille. Muutamana lauantaina ryhmä oli Edupolin lvi-hallissa, jossa he pääsivät konkreettisesti hyödyntämään opittua tunnistaen työkaluja, sekä mitaten eri pituuksia. Kun kielitaitoa oli kertynyt hieman enemmän, osallistujat suunnittelivat unelmakotinsa pohjapiirroksen, sekä vierailivat kodinkone- ja rautakaupassa. Tavoitteena oli laskea oman unelmakodin kustannukset aina pintamateriaaleista kodinkoneisiin. Viimeisenä lauantaikoulupäivänä ryhmä kävi katsomassa Sipoonrantaan rakennettuja uusia taloja.

Söyrinki kertoo pyrkineensä mahdollisimman käytännönläheiseen opetustapaan, jotta osallistujien arjessa tarvittava sanavarasto laajenisi. Osallistujilla ei juurikaan ole taustaa kielten opiskelusta, joten kielioppi jätettiin hyvin vähäiseksi. Isona haasteena kielen oppimisessa ryhmäläisillä on ollut yhteinen äidinkieli, jota he ovat puhuneet toistensa kanssa, sen sijaan että olisivat puhuneet suomea. Oppimiselle ei ollut määritelty tavoitetasoa etukäteen, vaan ajatuksena oli opiskella suomea niin pitkälle kuin lyhyessä ajassa vaan oli mahdollista. Lopputestissä ryhmän kielen taitotason keskiarvo oli A1.3., mikä tarkoittaa kielen alkeistasoa, kielitukea tarvitaan jatkossakin runsaasti. Kun osallistujat aloittavat syksyllä rakennusalan oppisopimuskoulutuksen, he tarvitsevat vielä paljon tukea kielitaidon kartuttamisessa. Söyrinki korostaa kuitenkin oman motivaation merkitystä oppimisprosessissa. Opiskelijan oma into riittää pitkälle.

Söyrinki kertoo, ettei ole aikaisemmin ollut mukana vastaavanlaisessa koulutuksessa. Hän on pitänyt haastetta mielenkiintoisena kokeiluna, ja pohtinut kuinka tavoitteet saadaan parhaiten saavutettua ja koulutus toimimaan. Haastavaa ryhmällä oli yhteisen äidinkielen olemassa olo, sekä se, että he tunsivat toisensa entuudestaan. Osallistujilla ei myöskään ollut aiempaa kielenopiskelun taustaa. Opiskelu työn ohella oli välillä ryhmäläisille raskasta ja kotitehtäviin ei jaksettu enää töiden jälkeen paneutua, kun koulutuksen aikataulu oli hektinen.

Syksyllä opiskelijoiden on tarkoitus aloittaa Salinad Oy:ssä rakennusalan perustutkinnon suorittaminen oppisopimuksella. Tutkinnon suorittamisen on suunniteltu aloitettavan helpoimmista tutkinnon osista haastavampiin edeten, kertoo Pulkkinen. Opiskelijat olivat jo valmiiksi integroituneita ammattiin työkokemuksensa johdosta. Kielikoulutuksen myötä työmaalla käytetyt termit ovat auttaneet osallistujia motivoitumaan kielen opiskeluun. Söyrinki näkee oppisopimuskoulutuksen haastavana, mutta mahdollisena vaihtoehtona tulevana syksynä. Rakennusalan opintojen myötä Salinad Oy saa lisää ammattiosaamista, sekä siten kasvatettua myyntiä.

Kielitaidon lisäämiseen tähtäävä koulutus saa rahoitusta ELY-keskukselta. Lisäksi opiskelijoiden oppisopimusvalmiuksia tuetaan MAHTAVA-hankkeen kautta. MAHTAVA-hankkeessa pyritään edistämään maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksia, sekä lisäämään edellytyksiä oppisopimuskoulutuksen aloittamiseen. Koulutuksen tavoitteena oli poluttaa ryhmä rakennusalan oppisopimuskoulutukseen. Koulutuksen aikana siis osallistujien oli tarkoitus oppia sellainen suomen kielen taito, jolla he pärjäävät ammatillisen perustutkinnon opinnoissa.

Lisätietoja oppisopimuskoulutuksesta: Pekka Pulkkinen, 040 631 9440 / pekka.pulkkinen@opso.fi

Lisätietoja MAHTAVA-hankkeesta: Hilkka-Leena Orava, 040 146 8336 /  hilkka-leena.orava@opso.fi